Category Archives: Korjaus

Muutama sana kytkimen ilmauksesta

Elokuu 2023

Vuoden 2023 kesälomalla tuli ehjäiltyä kytkintä. Tai siis koko projektihan lähti siitä että startti jumii. Startti on ollut liuotushoidossa jo niin monta kertaa että kohta saisi alkaa toimia.  Viimeisimmällä kerralla ajatelin että samassa hässäkässä  voisi huoltaa myös kytkimen työsylinterin koska  työsylinterin suojakumi on rikki. Purettuani työsylinterin huomasin että pääsylinterin suojakumin sisällä on myös jarrunestettä.  Lienee tilattava uudet osat koko kytkimeen ja huollettava se.

Syyskuu 2023

Mitttailun ja tutkimisen jälkeen osattilaukseen ja odotteleman postilaatikon kolahdusta.

Osathan tulikin äkkiä ja näyttivätkin aivan oikeilta. Ehkä pääsylinterin suojakumi olisi saanut olla hieman pidempi, mutta hoitaa kylä hommansa ja ja on ehjä, toisin kuin molemmat vanhat suojakumit. Ja se työsylinterin suojakumin päällä ollut kumi lensikin jonnekin kuuseen, joten mennään näillä.  Sylinterien huollossa ei oikeastaan mitään outoa ollut. Ruostetta vähän siellä ja täällä, mutta ruosteet pois ja hoonilla kevyesti sisäpinnat puhtaaksi.

Lokakuu 2023

Sitten tuli päivä kun piti laittaa kytkin taas toimintaan.

  • Sylinterit on,
  • Jarrunestettä on
  • Paineilmauslaite on
  • Muutkin tarvittavat työkalut on.
  • Nippa aukeaa!

Kytkin näyttää ilmautuvan ihan hyvin. Kaikki vanha neste tulee tummana kannuun ja lopulta kirkas neste täyttää imuletkun. Nippa kiinni ja kokeilemaan….. Mutta mitä mitä, poljin painuu pohjaan kuin pakenisi saapasta.

Työsylinteri irti ja tutkimaan mikä voisi olla vialla. Mäntä ei juurikaan ole tullut ulos sylinteristä. Kokeillampas irtaallaan. Ja ihme ja kumma hieman vastustettuna polkimesta pumpaten mäntä tulee ulospäin. Muutaman kerran tätä pingistä ja sylinteri takaisin paikalleen. Mutta taas sama juttu, poljin humahtaa pohjaan melkeimpä heti.

Uudelleen sylinteri irti ja ihmettelemaään. Tällä kertaa kokeillaan ilmata sylinteriä pystyssä ja jatkona pelkkä letku, josko ilman saisi ohjattua letkun kautta maailmalle. Hieman parempi, mutta ei riitä että kytkin irrottaisi. Vettäkin sataa kun saavista kaataisi ja pimeeäkin alkaa olla . Sanonko miltä tuntuu…. Läksin siis nukkumaan!

Seuraavana päivänä uusi yritys, mutta itsea nyt poljintuntuma meni jopa huonompaan suuntaan. Tästä tulikin epäilys että nippa vuotaa välistä, jos sitä avaa 1/4 kierrosta enemmän. Korjaukseksi nippa irti ja putkiteippiä väliin. Lisäksi apteekista hakemaan iso lääkeruisku, josko kokeilisi puskea nestettä toisinpäin. Ongelmana kun on että työsylinteri kun on alempana kun pääsylinteri, ei ilma kulje oikein alamäkeen. Lääkeruiskun kanssa on vielä se hyvä puoli, että nestettä ei tarvitse lisätä, vaan voi imaista säiliöstä ja ruutata uudestaan nipan kautta kun letkua on sen verran ettei ilma ei pääse nippaan asti.

Nyt polkimesta tuli napakka, mutta täysin ei kytkin jaksanut vielä irroittaa. Kytkin kopan kyljestä löytyvästä luukusta tutkimaan mitä kytkintä painaessa tapahtuu. Ja tosiaan liikevara ei riitä painamaan kapäliä pohjaan asti.

Pääsylinterin tanko kaiketi toimii jonkinlaisena pikasäätönä, joten se ensin kohtuu lyhyeksi. Mäntä ei pääse täältä karkaamaan, koska sisäällä on lukkorengas. Varmuuden vuoksi vielä poljin kaniin yläasentoon ja pyörittelemään kytkimen päästä säätöä. Hyvältä tuntuvien asetuksen jälkeen kokeilemaan. Poljin tuntui hyvältä ja kytkin tuntui irrottavan hyvin. Kone käynnissä kaikki vaihteet läpi. Edelleen tuntui hyvältä, joten koeajolle.

Olisi ehä pitänyt otttaa koeajolle  työkaluja mukaan kun jotenkin pikku lenkin aikana mekaniikka vielä etsi paikkansa ja  kytkin ei meinannut enää pitää viimeisissä mäissä takaisin. Jotenkin sain kuitenkin  lipsuteltua viimeiselle mäelle ja lasketeltua huoltoon. Kytkin alkoi siis kantaa. hieman säätöjä takaisin päin ja uusi lenkki. Nyt alkoi löytyä oikea kohta ja “pikasäädössä” on varaa hieman molempiin suuntin jos tarvetta.

Toivotaan että kytkin on nyt huollettu ja starttikin pysyy tämän tuulettamisen jälkeen kuivana.

Kevätloma ja kopin maalaus

Alun piti lähteä protos katsomaan viikolla 10, mutta käyttis porsi juuri lähtökynnykselle. Audista hajosi EGR ja lsvrttikyydillä psjslle. Meni sitten viikko kstsellessa jänisten poikimista.

Pääsin siiten muutamaman viikon päästä nopeasti tuomaan valmiita osia ja noutamaan uusia kotitehtäviä työn alle. Vrsinainne asennus viikko siirtyi Toukokuun puoleen väliin. Väliin tosin mshtui toinenkin epäonni, ranteen nivelsidevaurio.



Kopin maalaus
Koppi olis nyt malattu ulkoa ja tiivisteiden asennusta vailla. Niin ja Kuskin ikkuna pitää vaihtaa..Tähän tieten piti irroittaa kaikki irtoava keulasta. Puskuri, kikki merkit, lasinpesimen teline nippeleineen, ovet ja ikkunat. Sitten vanin irtomaalit pois ja uutta mustaa pintaan. Pari kerrosta ulos ja ikkunan pokiin myös sisälle. Voi olla että kolmaskin kerros vielä, mutta ei enää ole pintapellit paljaalla. Ei muuten ole niin tarkaka kun pensselillä vetää.

Sisäpuolellle pientä hiplaamista kojetaulun, lämmittimen, takaseinän, ym kanssa. Apukuskien penkkejä on sovitetltu hyttiin, mutta viel kaipaa jonkinlaisen levyn, jolla peitetään ainakin penkin alla oleva läpivienti korin alle. Siitä kun näkyy maantie ja hyttiin pyrkii melu ja vilu.

Takavalot
Sähkötöitä saina ikaan sen verrran että kytkin kärryn pistokeen vanhaan sähköboxiin. Magneetilla valot perään ja auto olis siltä osin vaikka valmis tiellä kokeiluun. Tosin Etupuskirin irroituksen vuoksi otin irti etuvalot, joten se siitä.

Lava
Lavasta nyplätty irti kaikki nippelit; valot, heijastimet, rullakita ja niin paljon vaneroinnin kiinnikkeitä, kun ilman rälläkkää irtoaa.

Peräkärry
Enskapyörän kärryä rakentelin melko pitkälle. Enää puuttuu akseli ja saumojen sipistely. Siten ruosteen poisto, maalaius ja vaneri selkään.

Outo kolkotus ja thermostartin letkut

Kuulimpa yhdeltä traktorimekaanikolta että mikäli polttoainesuodattimen päällä oleva ilmapiiri on liian kiinni, se voi olla syynä mitä ihmeellisimpiin kolkotuksiin, thermostartin ylivuodon tulvimiseen ym. ihmeellisyyksiin.

Thermostart polttoaine säiliön kytkennät: Keskeltä lähtee 5 mm letku hehkulle, reunasta 8 mm paluu tankille, ja toisesta reunasta 5 mm letku menee ruiskutus suuttimien ylivuotosarjaan. Ja säiliön päällä on siis huohotus, siinä voi olla 8 mm letku (pituus 200 mm) taivutettuna alaspäin.

Jos päältä tulee ainetta, on joko tankin paluu tukossa tai liian suuri vastapaine. Myös suodattimen ruuvi voi aiheuttaa ylivuodon.

 

 

Syksyinen ropausviikko ja pienet koeajot

Syyslomalla oli tarkoitus laittaa laatikkko takaisin, mutta joku laholatva unohti stefalaatikon tallin pöydälle Jyväskylään. No eipä mitään, kyllähän tällaisessa vanhassa kuormurissa aina tekemistä riittää. Otin siis sisustan työnalle. Penkit pois, lämmityslaitteen kotelo pois. Samalla kun laittoin uuden ehjän lämppärin hanan, pystyikin sisätilan kennon laittamaan lenkille ja kenno pois kotelon mukana. Kojelaudan takaa löytyi vanhoja näkkäreitä, kyniä, kalustoluettoloita ja varmaan paljon etsitty päävirta-avain.

Hytin somisteena käytetty linoleum repsotti melko monesta kohdasta ja ötökät olivat tehneet siihen pesiä, joten päätin kiskoa sen irti. moottorilastalla vaan surruuttelin mattoa irti ja käsin revin suikaleita alustasta. Vielä pitää raaputtaa liimajäämät ja maton pohjasta jäänyt vahvikekangas pois ja maalata ruostenestomaalilla.

 

Mattohommia ja ilmastointihuoltoa

Tarkoitus oli tehdä vielä toinen asennus sessio vaihdelaatikolle kun osat saapuvat. Mutta miten kävikään, stefat ja kytkimen osat unohtuivat tallin pöydälle.

Joten korvaavana toimenpiteenä aloitin korin kuorimisen vanhoista eristematoista. Koska matot on myös etuseinässä, piti lämmityslaite irroittaa. Tuleepahan samalla senkin kotelo putattua ja maalattua. Vanhat tiivisteet olikin jo “valmiit”. Ensin meinasin että jätän kennon paikalleen, mutta hetken pyörittyäni ohjaamossa totesin että parempi nostaa huollon ajaksi hyllylle.

Myös vaihdevalitsimen tarkkuudelle tehtiin pientä säätöä, mutta puuttuvat ja väljät nivelet saivat harkitsemaan nivelten uusimista. Löytäminen ei vain taida olla kovin helppoa, koska nivelen päät ovat eri paria, toinen pää M12 ja toinen M10.

Laatikkojumppaa

Kesäloma ja vesisade, mikäs sen mukavampaa. Ehkäpä vaihdelaatikon öljyvuodon etsintä vesisateessa.

Kesälomalla oli siis ohjemassa laatikon öljyvuodon etsintää. Jostain välinivelen ja laatikon välistä öljy valuu tantereelle. Toiveissa olisi ollut että voimanulosotto olisi ollut korjauskohde. Mutta kyllähän se öljy pyrkii valumaan keskilunjasta, eli vaihdelaatikon ulostuloakselilta ulos. Joten astiaa alle ja ja ympäristökatastrofin torjuntaan. tyhjennysproppu myös pois ja kaikki irtoava öljy talteen. Uutta litkuahan se kaikki on, kun edellisellä asennussessiolla vasta vaihdettua.

Alkuun pähkäilyä, miten päin laatikot irtoavat, missä ovat kiinni ja mihin suuntaa siirtyvät. Ja väärä arvio ainakin jakolaatokon irtoamismetodin osalta tuli valittua. Lähtee siis koko kehto, taaksepäin ja alas. Ensin pois tankki, alennusvaihteen ja etuvedon käyttölaitteet, nopeusmittarin vaijeri, merkkivalojen katkaisijat (ainakin etuvedolle on merkkivaloa varten katkaisija), ym. Lopulta laatikko on neljällä kiinnikkeellä kiinni rungossa.

Laatikon hallittua laskemista varten käänsin paineilmasylinterien kiinnikkeet laatikon ulkopuolelle ja koukut alaspäin. Näiden ja alennusvaihteen käyttöakselin ulokkeen varaan oli helppo pyöräyttää ketju ja koko komeus taljalla roikkumaan. Nostopukin virkaa toimittamaan hurautin trukin ja piikkien väliin sopiva rhs-palkki taljan kiinnikkeeksi.

Taljan kiristystä säädellen pultit auki ja irti. Sitten vain nitkuttelemaan jakolaatikkoa kauemmaksi päälaatikosta. Välinivelen virkaa hoitava sakarakytkin seurailee perässä ja tipahtaa hampailtaan kun riittävä tila tulee laatikoiden väliin.

Kun kytkin on saatu välistä pois, alkaa laatikon lasku rungon välistä. Hieman laatikkoa pyörittelemällä löytyy sopiva välikkö mistä paketti mahtuu ohittamaan tankin kiinnikkeen ja vaihdelaatikon hännän. Lava alle, niin ei mötikkä uppoa maaperään, eikä sotkeennu turhaan.

Kun jakolaatikko oli saatu tukevasti maahan alkoi varsinaisen vian etsintä.  Koska vika oli ulostuloakselin tiivisteessä, täytyi akselin päässä oleva kytkimen laippa irroittaa. Joku kyläseppä tätä on yrittänyt huoltaa, koska lukkosokkakin oli väärän kokoinen, eikä siis kunnolla paikallaan. Mutteri oli kyllä kiinni. Eri vaihteita kokeltuani totesin että kampiakseli on saatava lukittua. montaa välikköä ei ole mistä avaimen saa kampiakselille ja tuettua johonkin rungossa, elman että letkut, johdot, ym. litistyvät väliin. Oikean puoleisen runkopalkin päällä oli sen verran tukipistettä, että pakki silmään ja varren kanssa avaamaan laipan mitteria. Aukesi! Mutteri pois ja laippa hellästi taputellen irti. Laipassa ei ollut kun ohut rantu stefan kuluttamasta urasta. Seuraavana epäilykset laatikon puolen ongemiin. Kauaa ei tarvinnut etsiä, kun ulostuloakselilta laatikon sisältä löytyi stefa. Sormilla suostuttelemalla tiiviste ulos ja ihmettelemään syytä tapahtuneelle. Koska stefa näytti varsin hyväkuntoiselle, ei oikein muuta syytä ongelmalle jää, kun asennusvirhe. Tätä tukee myös kaikki huonosti paikallaan olevat sokat, löysällä olleet pultit ja sakarakytkimen heikko rasvaus.

 

Jakolaatikolle tehtiin samalla ulkopesu ja öljynvaihto. Molemmat öljytulpat piti lämmittämällä avata. induktiolämmittimellä muutama minuutti ja sopivimmalla avaimella nitkuttelua. Tulpat auki ja vanhat kurat ulos. Sen verran kuraa se tavara oli että pitänee huuhdella laatikko jollain notkeammalla öljyllä ennen varsinaisia laatikkoöljyjä.

Sillä aikaa kun laatikoleikissä ei voinut edetä, lämppärin uusi luiskaventtiili löysi paikkansa. Myös muutama vesiletku tuli vahdettua ja kosaanilämmitin poistettua samalla kun nesteet oli kerta poistettuna. Lopuksi nesteet takaisin koneeseen ja seurailemaan mahdollisia vuotoja. Paineettomana ei ainakaan mitään tullut esille, joten tarkastellaan lisää kun saadaan taas moottori käyntiin.

Myös kuskin penkinjalka tuli mallailtua paikalleen ja putsailun jälkeen muutama kerros maalia pintaan. Löytyipä viikolla vielä parempi penkkikin, sparco evo. Laitetaan se paikalleen ja mallataan ensi kerralla vöille kinnikkeet jostain kohtaa koria.

Öljyä mäelle

Työkiireiden välissä on ovia työstetty. Muutamia lommoja vedetty tasaisemmaksi ja puhkiruostunut pintapellin pala korjattu. Lopuksi vielä pintaan mustaa ja kehyksen sisään 30mm Finnfoamia. Ja pitihän se eriste jotenkin peittä, joten siihen kovalevyä valkoisena. Otan veikkauksi vastaan kauanko pahvit tunnistaa valkoisiksi. Palkintona oikein arvanneele mahdolisuus maalata pahvit uudelleen.

Ensimmäisenä ketjut pois kun routa näyttää väistyneen. Akkulaatikko ja akut paikalleen. Ja taas kone käyntiin. Hyvin lähtee Vallu käyntiin. Tutkimuksen alla on syy miksi hehkun ylivuodosta tulee polttoaine pihalle. Sieltä “tihkuu” useampi litra tunnissa diiseliä.

Alustan puolelle tuli vaihdettua jo pääosa korotussarjan pulteista 12.9 kovuisiksi. Ainoastaan akkulaatikon taakse jäävät kaksi jäi vaihtamatta, koska akkulaatikko olisi pitänyt taas poistaa. Laatikko tullee siirtymään vielä taaksepäin ja hieman ylemmäs, joten vaihdetaan pultit kun niihin pääsee käsiksi.

Samalla reissulla taas sisustassa penkin telineen suunnittelua. Nyt koko teline mukaan, jos saisi tehtyä kiinteän ja oikean korkuisen. Tästä myöhemmin, mutta ohessa mittakuvia suunnittelusta.

Yritin edistää myös voimansiirron öljyprojktia ja napojen ja perän osalta nyt näyttääkin jo hyvältä. Myös vinssin öljyt sain vaihdettua. Jakolaatikon proppuja en yön pimeydessä löytänyt ja hyvä niin. Se pitääkin irroittaa. Syynä tähän että päävaihteistossa ei pysy öljy sisällä- päälaatikkoon pitäisi mennä 11 litraa öljyä, mutta propusta tuli ulos ehkä 2-3 litraa ja tilalle kaadettu öljy valuu peräpästä ulos. Ensiarvio olisi että hännän stefa on rikki, mutta tutkitaan kun saadaan jakolaatikko irti.

Talvilomalla talvipyörien sovittelua

Viikolla kymmenen ilmaantui lomaa viikko joten mikäs parempi kuin suunnata sisukkaasti hommiin.

Työlistalla oli edistää renkaanvaihtoa. voimansiirron öljyjenvaihtoa, ratin ja kuskin penkin asemointia ja muutenkin yrittää sipistellä vehkeitä kasaan.

Myös Akut tuli hommattua, joten akkulaatikon lämpöeristys ja akkujen asettelu voisi olla ajankohtaista. Laatikko majailee vielä hallin seinustalla, koska voi olla että laatikkoa pitää hieman siirtää.

Reinkaiden vaihto oli oma urakkansa. Neljä Eurokymppiä avaa ja sulje, nosta nurkka ilmaan ja kisko vanha rengas pois jäisestä kuopasta ja yritä ängätä tilalle hieman suurempi msin ratas. No tuli tehtyä ja onneksi käytöss oli momentin kertoja ettei tarvinnut alkaa monen meetrin varrella mutterita availla. Kiristyksen tein omalla avaimella jn 680mm jatkko varrella omaa painoa käyttäen vivun toisessa päässä.

 

Ratin laitoin takaisin paikalleen koska ei tunnu löytyvän sopivaa adapteria, jolla saisi pienemmän ruorin nykyisen tilalle. Samoin kuskin penkille sommittelin parempaa asentoa ja näin myös parempaa kulkua istumaan ja pois. Luultavimmin pitää tehdä uusi runko tai etsiä lyhyemmät ja kapeammat kiinnikkeet.

Myös renkaiden ja ketjujen takia , pitää jarrukelloja säätää, ettei letkut lähde mukaan kun pistää pykälän silmään. Sen verran läheltä jarruletkut menee renkaita. Samalla kun nosti akseli tai nurkka kerrallaa nautoa renkaanvaihdon vuoksi, tuli täytettyä myös etunapoihin ja takaperään öljyt. Koeajaolle ei päässyt koska öljy ei taipunut takaperään edes kankena. Myös etuperä on huoltamatta koska  täyttömutteri on niin jumissa. Piti jättää vielä seuraavaan kertaan että saa auton liikkeelle ja litkut lämpimiksi. Myös propun avaaminen on helpompaa kun pääsee lämmittämään joko kaasulla tia jopa induktiolla. Kyllä se siistä vielä aukeea ja uutta proppua tilalle.

Reissun lopuksi otin vielä ovet mukaan josko saisi uudelleenmaalattua ne omasa tallissa. Ovia on vaan kolhittu sen verran että pitää yrittää hieman oikasta ja ehkä levittää pakkelia ruttuihin. Ehkäpä kevään tullessa pääsee myös ulos pöllyyttämään, niin ei olis jokapaikka täynnmä hiontapölyä.

Taas loppui aika kesken ja pakkasessa touhuaminen (vaikkakin rengashommissa hiki meinaa tulla) ei ole kovin mukavaa eikä nopeaakaan.

Systeemin koosta saa kuvan jos vertaa tunkkia 5’2″ ja lekaa 900mm rakennelmaan.

Lopuksi uutta etäprojektia varten irroitin ovet ja pakkasin mukaan keski-suomeen. Tarkoitus olisi puhaltaa, hioa, paklata ja maalata ovet korinvärisiksi.

Vuodenvaihteen 2020-21 asennussessiot

Tämänkertainen reissu proton luokse alkoi hieman aiottua aijemmin kun tuli ilmi että offikoira Taramont Rós Ruadhán oli päästettävä vehreämmille safarimaille. Ajelimme siis navigaattori-kapteeni Ardalin kanssa Sastamalaan saattamaan Rós viimeiselle matkalle. Rós, työnimeltään vinssi oli autoilukoira henkeen ja vereen. Pienenä koirana Rósin kiinni ottamiseen paras keino oli avata auton ovi. Sinne pallero paineli alta aikayksikön. Hän ei koskaan halunnut jäädä pois autoreissulta.  Rides in Paradise, Rós 17.5.2010 – 30.12.2020.

Taramont Ros Ruadhan aka vinssi aka wordi ja excel Ros kukka korvantaka :) Ros retkeilemässä kohti suurta tuntematonta :)

 

Proton huolto-ohjelmassa oli listalla:

  • Katon pulttien tiivistäminen
  • Turbon asennus (taas kerran)
  • Ovenkahvojen asennus
  • SA rekisterikilven asennus
  • Kaikkien rasvanippojen löytäminen ja rasvaaminen
  • Voimansiirron öljyjen tarkastus ja vaihto

 Homma alkoi katossa olevien pulttien tiivistämisellä. Lunta oli katolle kertynyt taas muutama sentti ja se sulaessaan valuisi taas ohjaamoon. Katto sinällään muuten näytti nyt vesitiiviiltä. Ainostaan viimeeksi nahkoittumaan jätetyt saumat saavat nyt kin jäädä maalamatta pakkasen vuoksi. Mutta kaikki läpipultit siis auki ja saniteettisilikoni väliin. Silikoni ei tartu Tecnolaciin joten katsotaan miten käy.

Tällä kertaa lähdettin uudella turbolla liikenteeseen. Sama ongelma kuin edellisellä kerrala, joten vielä josain on joku ongelma. Moottorin kuvia tuijotettuani, huomasin että öljylinja jonka olin valinnut poistoksi ei menekään öljypohjaan vaan on itseasiassa runkoputki. Tulppasin reiän johon paluu oli kytketty ja testiksi paluuletku hammaspyöräkotelon öljyntäyttöaukkoon. Koneet käyntiin ja nyt näytti kaiki pelaavan kuten oli suunniteltu. Siis tilaamaan oikenalainen laippa ja ehkäpä saamme myös öljynpaluun lämpömittarin välin ensi kerralla.

Autolla pystyi siis nyt ajamaan. Pieni lenkki heti kun sain siivottua auton ympäristön niin että “parkkiruudusta” pääsi pois. Koeajolla kaikki oli kankeaa. Eikä ainoa syy varmaan ollut rapsakka kymmenen asteen pakkanen.Vaihteita ei meinannut löytyä, mittaristossa palaa valoja ja osa ei pala vaikka pitäisi. Ajossa alusta on aika rivireki, kun päällä ei ole juurikaan painoa. Lavahan on pellon reunaa nostettuna. Mutta kone liikkuu kuitenkin. Katsotaan nyt seuravaksi kaikki öljyt ja rasvat läpi ja mietitään sen jälkeen pitääkö vaihdevalistimen tangoille tehdä jotain tilanteen korjaamiseksi.

Koska auton pystyi nyt siirtämään korjaamon viereen, oli monien huoltohommien suorittaminen helpompaa. Pitkään on mieli tehnyt laittaa keulalle tunnusmerkki, rekisterikilpi numerolla 1826. Nyt lätkä on ruuvattu keulaan Sisu-merkin kaveriksi. Myös väliovenkahvoista väsätyt oven painikkeet korvasin mustilla lukittavilla kahvoilla. Hieman joutui lukkoja säätämään ja herkistelemään, mutta siellä ovat.

Valmiiksi olin jo huolto-ohjesta katsomut missäpäin rasvanippoja on. Suurin osa oli melko helppoja tapauksia ja nipatkin toimivat. Ongelmallisia olivat etuakselissa sisemmät ristinivelet. näissä kun oli kaikissa oma nipanreikä, mutta pakalla oli M10 plugi. Nurkan taakse piti siis sörköttää kulmanippa ja rasvaprässi perään. Onneksi näitä todella hankalia nippoja ei ole kun neljä kappaletta. Voimansiirrosta ehdin ajaa lämpimähköksi voimansiirron ja laskea taka-akselilta öljyt pois. Ilman kunnollista nostopaikka ei homma ole kovin helppoa eikä turvallistakaan. joten navoista laskin öljyn varovasti autoa siirtämällä niin että öljyaukko osoittaa alspäin. Pakkasta tosin oli toisakymmentä astetta joten voi olla että vielä pitää tilkka öljyä laskea pois ja putsata napojen magneetit. Siten pitikin jo lähteä kotimatkalle.

 

Proton tankki ja sen liitokset

Proton polttoainetankki on kooltaan melkeimpä 300 litraa. Tankkaminen onnistuu lavan ollessa paikallaan molemmilta puolilta, koska tankkausaukot on molemmissa lavan keskipilareissa. Tämä tietenkin hankaloittaa lastaamista, mutta eipä sinne lavan etuosaan juurikaan mitään suurempaa voi lastatakaan, kun moottori vie ison osan lattiapinnasta.

Tankin pohjassa on tyhjennysproppu ja isompi holkki oravien poistoon. Avain koot poistopuolella on 46mm ja 19mm.

Lavan täyttöaukot on rakennettu lavaan kiinteiksi ja rungon sisällä on molemmat tankkasaukot yhdistävä putki. Putkesta on tankin kohdalla haara, josta n 30cm letkunpätkä yhdistää taankkausputken tankkiin. Tankissa on myös eriliset ilmausputket molemmille puolille autoa joten tankatessa ylipaine pääsee purkautumaan vapaasti riippumatta auton asennosta. Liitännät tankista tankkausputkistoon. Tankkausputki 51/53mm ja ilmausliitinnät 15mm.

Tankin päältä lähtee banjoliitännät polttoaineensyötöön ja paluuseen. Banjojen letkukoot ovat 10mm. Tankin päällä on lisäksi uimurilla toimiva polttoainemittari, jonka skaala on 3-85 ohmia.